Puuvanteet sutimaan
ja mitali kaulaan

Kokemustemme myötä meistä tulee vaateliaita ja järkeviä. Kun näin käy, menetämme samalla kykymme luoda ja unelmoida. Vartumme aikuisiksi ja jätämme taaksemme sisällämme olevan lapsen. Meistä tulee tylsiä ja samalla luovumme lahjasta uskoa unelmiimme.

Elämän ei tarvitse olla niin vakavaa eikä meidän niin todellisuudentajuisia, puhumattakaan että muiden odotukset sanelisivat käyttäytymisemme.

Minua usein hymyilyttää, kun näen aikuisen käyttäytyvän syyttä suotta typerästi, koska tiedän, että hän on aivan varmasti unelmiensa vallassa onnellinen, mutta ei uskalla tehdä siitä totta.

Muistele pakkilaatikosta tehtyä leikkiautoa, lakanoista kyhättyä palatsia ja pahvista saksittua olympiamitalia. Istu hiljaa ja katsele mielikuvitusleikkejä leikkiviä lapsia ja mieti oletko maksanut aikuisuudesta aivan liian kovan hinnan.